Torstaina ajelin Mäntsälään tsekkaamaan Vaapukan masua. Ja suuri yllätys olikin, kun masussa pyörikin yksi vinhalla sydämensykkeellä varustettu pentu. Varmistettiin vielä röntgenillä, ettei toista ole, mutta ainokainen se oli. Ei näistä voi sanoa, miksi Vegalla ei tiineydet onnistu tämän paremmin. Syy saattaa olla esim. hormonaalinen. Positiivistä on se, että ainakaan Lumolle tämä ei näytä perityneen ;o)
Edelleenkään ei ulospäin huomaa eikä käteen tunnu, että masussa olisi pentu. Kovasti mä koitin eilen sitä tunnustella. Ehkä aavistuksia jostain liikkeistä sain tuntumaan, mutta saattoi ne olla jotain Veepun omiakin värinöitä.
Herpes-rokotteesta otettiin toinen satsi, antibioottia jatketaan viimeiselle vkolle asti, ja tehtiin jatkosta suunnitelma. Pakko kyllä taas hehkuttaa tuota Mäntsälää. Lupasivat ottaa minä päivänä vain Vegan vastaan, jos tulee aihetta. Ja sektio sovittiin vrk 63, jos ei sitä ennen synnytys ala. Luonnollisesti ei tämä ulos tule, eikä edes lähdetä yrittämään. Tämä olis myös lääkärin suositus, jos pentu halutaan elossa ulos. Lumo ja Mirohan on aikoinaan sektiolla syntyneet, ja koska Vee ei siten ole koskaan luonnollisesti synnyttänyt, ei kannata lähteä riskeeraamaan tätä pentua.
Nyt vaan eletään peukut pystyssä, että pentu elää leikkaukseen asti ja että tulee vielä elossa ulos. Pääasia on toki, ettei Veepulle tapahdu mitään. Tämän jälkeen voidaan alkaa toivomaan tervettä pentua, sukupuolella ei ole mitään väliä. Kun tätä pentuetta suunniteltiin, haaveilin että saisin Vegasta poikapennun, mutta kyllä se tyttökin kelpaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti