11 vrk Vappu paisuu

Eipä oo tullut kirjoitettua, kun ei ole ollut mitään kirjoitettavaa.
Kaikki menee ihan omalla painollaa, mitä nyt näön vuoksi käyn päivittäin palluttamassa Vappua ja katsomassa että kaikki on hyvin. Vega hoitaa äidin roolia antaumuksella, tunnollisesti ja huolella.

Vappu painoi 1vkon iässä reilu kilon. Neiti on vallan yhteistyökyvytön mitä tulee oikeastaan mihin tahansa, syöminen siltä sujuu ja nukkuminen. Kynsien leikkuu, punnitus ja sylissä pitäminen aiheuttaa semmoisen metelin ja rimpuilun, että Veepukin hermostuu lapsen kiusaamisesta. Silmät on pikkusen jo sirrillään, ei siis auki mutta jotain muutosta on jo näkyvissä. Lujaa mennään nelivedolla iso massu maata viistäen eteenpäin. Josko se tuossa vkonlopun aikana jo alkaisi muistuttaa enemmän koiran pentue kuin marsua.

IHANA MARLIINA oli meillä tämän viikon pentuvahdissa, KIITOS! Periaatteessa Vega hoitaa vauvan niin mallikkaasti, että ei siinä ihmistä kaivata, mutta mulla on parempi mieli kun joku vahtii vähän paikanpäällä että kaikki on kunnossa. Yöt meillä nukutaan ihan hiljaa ja tyytyväisenä onneksi.

Vapun kotitilanne elää tunneittain, välillä oon sitä mieltä että ehdottomasti tuo jää kotiin, toisinaan taas oon sitä mieltä että ehdottomasti se lähtee maailmalle. Kun vaan raaskisin luopua. Se täydellinen koti kun jostain tulisi. Mielellään meidän naapurissa (tai tosi lähellä Tervakoskea), kokemusta jo koirista ja harrastamisesta, hinkua PK-lajeihin, tokoon tms. Ja niin yhteistyökykyinen, että mä luottaisin tuon ainokaisen pois... Käsi ylös, joku vapaaehtoinen olemaan meidän tiimissä seuraavat 15 vuotta?

2vrk

Vappu on kohta 2vrk vanha. Ja nyt alkaa näyttää tosi hyvältä <3
Kotiin tullessamme Vega oli vielä todella pöllyssä. Ei reagoinut Vappuun mitenkään, pentu sai olla tissillä kaikessa rauhassa, eikä Vegakaan jaksanut paljoa päätään nostaa. Vappu piti kovaa mekkalaa, ilmeisesti maitobaari ei ollut vielä aivan auennut kunnolla. En luottanut Vegaan vaan olin vieressä vahtimassa koko ajan, ja kun Vappu nukahti nostin sen suosiolla pentulaatikossa olevaan koriin nukkumaan. Pistin toiseen reunaan vielä lämpimän kaurapussinkin seuraksi, ettei pentuselle tule vilu. Jahka se alkoi taas huutamaan, nostin sen takaisin tissille, mutta näin saimme kaikki kolme rauhassa nukuttua semmoisia tunnin pätkiä läpi yön.

Seuraavana päivänä Vega oli jo parempi, mutta edelleen vielä kävellessään kovin säälittävä. Masuun taisi koskea vielä kovasti. Myös ekoja reaktioita pentua kohtaa alkoi tulla. Murinaa, ahdistusta vinkuvasta kakarasta, ja säpsähdyksiä kun pikkuinen tassu osui leikkaushaavaan (joka on todella siististi liimattu). Pentu meni nostamalla maitobaariin, jahka ensin Vega oli pyydetty paikalleen. Hyvin antoi syödä, mutta edelleen vahdittiin aina kun oli pennun kanssa. Iltapäivällä/alku illasta Vega oli tosi levoton, mutta syyksi paljastuikin sitten kova kakkahätä, josta selvittiin kunnialla, vaikka selvästi epäilytti masun kanssa ruveta asioille.
Illalla Vega vihdoin alkoi torkkumaan pentunen kainalossakin, ihan sikeää unta unia nähden. Pentu ei edelleenkään sitä kiinnostanut, pari kertaa näin sen kuuntelevan pennun vinkunaa sentään.Illalla oli jo rauhallinen, eikä reagoinut negatiivisesti pentuun. Nukuttiin yllättävän hyvin, Vappu sai olla kainalossa, kolmen aikaan nostin sen nukkumaan koriin, lähinnä vain siksi, että tuntui niin pinkeältä pallolta käteen, että ajattelin ettei sen hetkeen tarvitsisi tississä roikkua, ettei tule mahanpuruja.Nukuttiinkin aika kuuten asti, ennenkuin nälkä yllätti uudelleen.


Aamutissillä Vega vihdoin alkoi katselemaan pentua, ja aika nopeasti rohkaistui haistamaan ja lipaisemaankin. Tästä nopeaan tahtiin vaistot heräsivät hyvin. Vega majailee pentulaatikossa vapaaehtoisesti, Vappu saa mellastaa ja tissitellä vapaasti. Vee on rauhallinen. Kovasti se oli huolissaan kun otin Vapun laatikon ulkopuolelle kuvattavaksi, eikä pentunenkaan siitä kovasti pitänyt. Nopsasti palautin sen sitten malttamattomalle äidilleen.



Syntymäpäinoa ei Vapusta ole, mutta kotona jossain vaiheessa se painoi 448g, tästä paino tippui 440g mutta lähti ensimmäisenä aamuna nousuun jo. Nyt se painaa jo yli puolikiloa <3 Eli tarjoilu toimii.

Vapulle on parikin kotivaihtoehtoa, mutta katsotaan nyt rauhassa millainen tyttö tästä meinaa kasvaa, ja päätetään sitten mihin se lähtee ja millaisella sopimuksella.

(Paino 0vrk 450g- 1vrk 470g-2vrk 511g)

Vappu-pallo

Vappuaattona, hyvin jännittyneissä fiiliksissä, ajettiin isäni kanssa Mäntsälään, jossa Vega oli tarkoitus leikata. Lämmöt olivat edelleen samassa, eikä mitään merkkiä siitä että synnytys olisi alkamassa. Vegan tissit kyllä täynnä maitoa. Pentunen möyri edelleen rohkaisevasti masussa, mutta eipä siinä vieläkään osannut uskoa että se elossa kotiin tulisi.

Merja vielä kertasi koneelta tiineysajan keston (ovulaatiosta progen mukaan 63-64vrk) ja totesi, että eipä tässä muuta, kuin otetaan pentunen ulos.Vegalle rauhoitetta, ja odoteltiin että nukku alkaisi tulla. Ajeltiin masusta karvat ja tippa tassuun. Ja sitten ne vei sen pois.Käpsyttelin siinä käytävällä sitten ja odotin, odotin ja odotin...

Krääk, krääk, krääk ääni oli kyllä niin helpottava. Ainakin se on elossa <3 ja taas odotettiiin...
Pitkän ajan päästä (tai ainakin se tuntui) hoitsu tuli sanomaan, että tule tuonne perähuoneeseen odottamaan. Ja taas odotettiin... sitten oli jo pakko mennä vähän kuikuilemaan. Ja samalla pentunen tuotiinkin mulle. Pikkuinen tyttö <3 Se tuntui niin kovin pieneltä, että olin ihan yllättynyt. Olin varma, että se on taas semmoinen reilu puolikiloinen möllykkä, kuten Lumo oli. Mutta tämä olikin jäntevä ja kiinteä pikku pirpana. Toiselta kyljeltä hyvin musta, toisella puolella enemmän valkoista. Ihan pian Vegakin tuotiin sitten heräilemään, ja laitoin vauvelinkin sinne peittojen alle tissille lämpimään kuivumaan.Veepu heräili kaikessa rauhassa, ja siinä pentunenkin pääsi sitten tissinmakuun pontevasti. Kauheasti sieltä ei maitoa tainnut tulla, niin raivoisa oli mekkala tississä roikkuen.Merja vielä pistäytyi pennun katsomassa, kaikki näytti olevan kunnossa. Ja Veepun herättyä päätettiin lähteä kotia kohti.


Vielä aavistuksen märkä Vappu Veepun tissillä Mäntsälässä.

56 vrk-valmistaudutaan

Tänään olen ollut päivän kotona kipeän Pinjan kanssa. Ollaan saatu paljon aikaan, ja pentuhuone alkaa olemaan valmis. Laatikko kasattiin odottamaan, ja tilattiin kaksi uutta karva-alustaakin, jotta on sitten puhtaat aluset pennulla.

Pentulaatikko kasattiin pienempänä versiona, eiköhän Veepu ja pentu sinne mahdu. Mittavirheen vuoksihan meillä on 1.5 laatikkoa, eli siitä saa iso tai pienen laatikon. Lumo tarvitsi tuon ison, ja olikin sille oikein sopiva, Vega mahtuu hyvin pieneen, varsinkin kun pentuja on vain yksi.

Veepu ja Pinja totesivat laatikon oikein sopivaksi. Pinkula olisi nukkunut päiväunetkin siellä, mutta julma äiti ei antanut.

 Masussa pupelo möyrii kivasti. Useamman kerran päivässä on pakko tsekata, että onhan se vielä elossa. Maitobaari on alkanut täyttyä ja masusta tippuu karva. Putsattiin 'hanat' tänään, ja katselin että Veepu on kyllä, kiitos kurakelien, niin likainen että pitää se pestä vielä tällä viikolla. On sitten kivempi olla (ainakin minulla).

Aikamoista ajatustyötä on tullut tehtyä. Niin toivon että tämä saataisiin ulos elosssa. Kokoajan on ajatus, että pitäiskö hössöttää vasta sitten kun pentu on elävänä ulkona, mutta onhan Veepukalle luotava turvallinen mieli valmistautua, ja tehtävä/elettävä sen mukaan, että hyvin tässä käy.

Vielä viikko, niin pentu on varmasti jo maailmassa, ja voidaan lopettaa tämä jännittäminen. Toisaalta jos se pysyy elossa, niin siitähän jännä vasta alkaakin.

54vrk :) Yksi pallo

Torstaina ajelin Mäntsälään tsekkaamaan Vaapukan masua. Ja suuri yllätys olikin, kun masussa pyörikin yksi vinhalla sydämensykkeellä varustettu pentu. Varmistettiin vielä röntgenillä, ettei toista ole, mutta ainokainen se oli. Ei näistä voi sanoa, miksi Vegalla ei tiineydet onnistu tämän paremmin. Syy saattaa olla esim. hormonaalinen. Positiivistä on se, että ainakaan Lumolle tämä ei näytä perityneen ;o)

Edelleenkään ei ulospäin huomaa eikä käteen tunnu, että masussa olisi pentu. Kovasti mä koitin eilen sitä tunnustella. Ehkä aavistuksia jostain liikkeistä sain tuntumaan, mutta saattoi ne olla jotain Veepun omiakin värinöitä.

Herpes-rokotteesta otettiin toinen satsi, antibioottia jatketaan viimeiselle vkolle asti, ja tehtiin jatkosta suunnitelma. Pakko kyllä taas hehkuttaa tuota Mäntsälää. Lupasivat ottaa minä päivänä vain Vegan vastaan, jos tulee aihetta. Ja sektio sovittiin vrk 63, jos ei sitä ennen synnytys ala. Luonnollisesti ei tämä ulos tule, eikä edes lähdetä yrittämään. Tämä olis myös lääkärin suositus, jos pentu halutaan elossa ulos. Lumo ja Mirohan on aikoinaan sektiolla syntyneet, ja koska Vee ei siten ole koskaan luonnollisesti synnyttänyt, ei kannata lähteä riskeeraamaan tätä pentua.

Nyt vaan eletään peukut pystyssä, että pentu elää leikkaukseen asti ja että tulee vielä elossa ulos. Pääasia on toki, ettei Veepulle tapahdu mitään. Tämän jälkeen voidaan alkaa toivomaan tervettä pentua, sukupuolella ei ole mitään väliä. Kun tätä pentuetta suunniteltiin, haaveilin että saisin Vegasta poikapennun, mutta kyllä se tyttökin kelpaa.

48 vrk :(

Valitettavasti on tultava siihen tulokseen, että ei mennyt tämänkään yritys mennyt kovin hyvin.
Masu ei ole kasvanut viikkoon ollenkaan, paino ei nouse, eikä muutkaan merkit viittaa mitenkään siihen että tiineys olisi jatkunut.

Varasin tänään Vegalle ajan torstaille Mäntsälään Merjalla tarkastettavaksi onko luonto hoitanut asian kokonaa, vai tarvitseeko ruveta vielä jatkotoimiin.

Niin kurjaa :,(

Noh ilmoitin Vegan erkkariin, jotain positiivistä. Myös Savu pääsee nyt sitten erkkariin, vaikka onkin ihan turkiton.

41 vrk

Eipä ihmettä... Eilen aloitettiin matokuuri.
Painoa lisää 1.3kg suurinpiirtein, lisäystä vkossa 800g. Lisäruokaa menee alle 100g lihaa, ja 0.5-1siipeä.

Kovin on mummukka hellyydenkipeä. En ottanut sitä enää eilen mukaan hallille, ettei vaan saa mitään pöpöjä.