Elämää ja eläinlääkäriä

Vappu on saavuttanut huiman 6 viikon iän. Itse sitä suhtautuu siihen, kuin se olisi jo isompikin pentu, siis semmoinen luovutusikäinen tai vähän vanhempikin, kun se tässä pyörii lauman jatkona. Sitten välillä aina muistaa, että niin... sehän on vielä aika pieni <3

Pikku Tättärää alkaa olemaan aikamoinen pakkaus. Niin rakastettava, ja niin rasittava. Tänäkin aamuna klo 6 sille tuli aivan mahdoton nälkä, siitä piti sitten aika pontevasti ilmoittaa maailmalle, ja kun se oli hetkeksi hiljentynyt nousin ylös ja menin laskemaan sen ulos ja antamaan sapuskaa, oli vastassa maailman onnellisin pieni hännän pyörittäjä. Vappuhan nukkuu keittiössä Savun kanssa yöt. Savu on tästä kunniasta TODELLA innoissaan, Janne epäili että se menee ja valittaa kohta liittoon ;) Kerran jouduin nousemaan yöllä, ihmettelin tätä vähän, kun Ipana on nukkunut oikein hienosti jo viikon verran 'koko yön' mutta lapsen kaipuinen äiti-koira oli herännyt yöllä ja mennyt moikkaamaan lastaan aidan taakse maitoa tursuavine tisseineen.

 Vegalta löytyi toissa päivänä yhden nisän juuresta 1.5cm palkeenkieli, jonka vuoksi imetys tarvitsi lopettaa, koska tokikaan tuosta tissista ei imettämään enää pysty, ja Neiti kun ei kovin valikovasti noita tissejä revi. Soittelin eilen Mäntsäläänkin jo, että tarvitseeko Vegaa lähteä käyttämään lekurissa, jotta maidontulo saataisiin loppumaan/haavan vuoksi, mutta sovittiin että katsotaan pari päivää tilannetta. Maidontulo kuulemma loppuu, kunhan Vega pidetään tiukasti erossa Vapusta. Noh... sitä odotellessa. Haava näyttää ihan siistille, mutta tarkkana saa kyllä olla, on sen verran syvän oloinen.

Muuten Vapun eloon kuuluu aika normaalia pentuarkea. Se kulkee meidän mukana aamu ja iltalenkit, leikkii päivät Pinjan, Hipan ja Savun kanssa. Hupaisaa katsella tuommoista 2-vuotiasta ja pikkupentue, miten lystiä niillä on keskenään. Vappu ei taida edes kovasti Pinjaa pureskella, niin sovussa leikit sujuu. Hippa on vihdoin alkanut leikittämään Vappua, ja tekee sen oikein kivasti. Yhtenä päivänä Vappu oli meidän kanssa metsässä retkellä ja esineruutu treeneissä, vielä se ei ihan treenaamaan ruvennut, mutta hyvin osallistui tallaamalla aluetta. Ja hienosti malttoi autossa odottaa. Automatkat sujuvat vielä hyvin vaihtelevasti ;)
Myös kyläilijöitä on käynyt jonkun verran. Johannan ja Timon kanssa otetiin Vapusta poseerauskuvakin, jahka saavat ne kamerasta, ni laitetaan näkyviin.Viime viikonloppuna Vappu oli mukana Vuorenmaan Markon tokokoulutuksessakin, oikein reippaasti Ipana suhtautui vieraaseen paikkaan ja ihmisiin, jaksoin pitkän reissun ja malttoi levätä autossa hienosti.

Vappu kävi 6 viikon iän kunniaksi eläinlääkärilläkin. Peilauksessa silmät todettiin myös sisäisesti sieviksi ;) Laitettiin siru niskaan, ja tsekattiin muutenkin tyttö läpikotaisin. Vappu käyttäytyi esimerkillisesti, nukkui odotustilan lattialla, kävi reippaasti omin jaloin tutkimushuoneeseen ja varsin rennosti antoi tutkia ja siruttaa.

Kotiasiasta ei edelleenkään ole mitään varmuutta, mutta mihins meillä olisikaan kiire :p

Nimikin Pikku Neidillä on, jahka kennelliitto sen vahvistaa, mutta lyhyestä virsi kaunis, Neidistä tulee Quicket One!